virtuaalihevonen | a sim-game horse | kuvien © VRL-02751 & Suomen Hippos/Eero Perttunen | Sunnuntaikartano

o. Kärmeniemen Valedro "Valle"

Suomenhevonen
Punarautias, säkä 158 cm
Syntynyt 14.4.2014, 9-vuotias
Koulu- ja kenttäpainotus (VaB / helppo)
Kotitalli: Sunnuntaikartano
Kasvattaja: Kärmeniemi
Rekisterinro: VH14-018-0774
Om. Iina Tamminen, VRL-01288

SV-II -palkinto suomenhevosvarsojen arvioinnissa (3-vuotiaat 06/14) 39,8 pistettä.
MVA-SERT (16.08.2014 Bridegroom, tuom. Kerppa)
KTK-II -palkittu marraskuun 2016 tilaisuudessa: 18 + 18 + 19 + 17 = 72p.


Menneisyys ja luonnekuvaus

"Komea, elegantti ori, joka on nimetty Harry Potter -sarjan pääpahiksen, Voldemortin mukaan. Tietää arvonsa ja varmasti muistuttaa myös muita hänen hienoudestaan. Osaa käyttäytyä ja kulkea silloin kun haluaa, useimmiten keskittyy mieluummin kiukutteluun ja häsläämiseen, josta ei pääse yli kuin työllä, työllä ja työllä. Orin keskittyminen ja huomio on vaikea varastaa, mieluusti se katselisi maisemia ja keskittyisi kaikkeen muuhun kuin olennaiseen. Ratsastus muuttuu helposti epämääräiseksi venkoiluksi, kun herra tahtoisi rauhassa katsella maisemia ja kuski on eri mieltä. Kuitenkin yllättävän nallekarhumainen käsiteltävä, rentoutuessaan ja rauhoittuessaan jopa leppoisaksi herrasmieheksi kutsuttavissa."

Tuollaisen esittelytekstin luettuani kiinnostuin tästä "yllättävän nallekarhumaisesta, häsläävästä ja Voldemortin mukaan nimetystä" suomenhevosorista. Vaikka herranjestas - enhän minä edes ole mikään suomenhevosihminen! Jonkinlainen hulluudenpuuska minulle silti iski ja etenkin orivarsan kuvat nähtyäni olin hetken aikaa aivan myyty. Siis miten suloinen läsi ja mikä otsatukka! Ja mikä ilme! Mietin asiaa kuitenkin yön yli ja "vasta seuraavana päivänä" soitin kasvattajalle. Silloin ei voinut enää perua: sovimme, että saavun viikon päästä Kärmeniemeen katsomaan myytävää orivarsaa ihan livenä. Huh, en kai minä nyt oikeasti ostaisi suomenhevosta, enhän? Enkä ainakaan oria. Kävisin vain piipahtamassa ja ihastelemassa - sitten minä lähtisin. Ilman mitään oreja.

Vaan kuinkas sitten kävikään... Ori osoittautui niin hienosti liikkuvaksi ja muutoinkin hirmuisen komeaksi ja valloittavaksi tapaukseksi, etten voinut vastustaa kiusausta. Sitä paitsi kasvattaja esitteli tallinsa hevosia - toinen toistaan hienompia kenttäsuomenhevosia! Tottahan toki minulla täytyisi yksi sellainen olla, etenkin kun tämän kyseisen varsan isä on vieläpä palkittu I-palkinnolla kouluratsastuksen laatuarvostelussa - saisin siis kerralla luotettavan kenttä- ja koulupelin, jonka kanssa voisi koettaa kiertää näyttelyissäkin. Kunnianhimoissani päädyin siis tekemään kaupat, kenties tästä orista tulisi hienoin ja menestynein ratsuni ikinä. Aika sen sitten näyttää. Toistaiseksi herra tarhailee ikätoverinsa, angloarabiori Papun kanssa. Ratsutuksen alkeet on aloitettu kesän 2014 alussa ja ainakin juoksuttaessa ori liikkuu äärimmäisen kauniisti. Käsittelykin on suhteellisen helppoa, sillä Valle on rauhallinen ja fiksu nuorimies. Toisinaan ori saa itsepäisyyspuuskia, mutta muutoin sen kanssa on kiva toimia. Harjaus on orin mielestä yhtä hemmottelua, kun taas taluttaminen kiva pieni tahtojen taisto ihmisen kanssa. Etenkin tammojen luokse kun olisi niin kovin kiva päästä! Saa siis nähdä, kuinkahan orimainen tapaus Vallesta vielä kasvaakaan.

Mikään Vallen luonteessa ei ole ihmeemmin muuttunut tässä muutamassa vuodessa, herra on yhä neitojen perään ja vaihtelevasti joko ihana halittava nallekarhu taikka aivan kammottava, kiukkuileva herra Valedro. Valle on saatu ratsutettua (osin ulkopuolisen avun voimin) ja kiukkuilut tulevat lähinnä esiin, kun orilta vaaditaan paljon. Uuden opettelu Vallen kanssa on siis himpun verran rankkaa ja työlästä, mutta toisaalta kaiken vaivan arvoista. Orilta löytyy potentiaalia kaikkiin kenttäratsastuksen lajeihin, erityisesti kouluratsastukseen. Liikkeet ovat komeat ja näyttävät ja hermotkin pysyvät kurissa, kun ratsastaja on kärsivällinen ja käyttää rauhallisia, herkkiä apuja. Esteet ylittyvät rytinällä, tekniikassa olisi mahdollisesti pientä hiottavaa. Tällä hetkellä Valle on maastossa melkoisen reipas ja toisinaan kuumuvakin, mutta elättelen yhä toiveita tulevaisuuden puskaratsustani. Se saattaa tosin vaatia ruunauksen ja kymmenen vuotta ikää lisää, mutta vielä minä koulin tästä suomalaisesta pomminvarman maastoratsun! (Tavoitteen toteutumista odotellessani olen päättänyt laajentaa vakuutukseni kattavuutta.)

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Moon Velhopoika
sh, vkko, 153 cm
KRJ-I, YLA1, SLA-I*, KTK-II
ii. Koistilan Kapina
sh, rt, 156 cm
VIR MVA Ch, KRJ-I, KTK-II, YLA1, SLA-II
iii. Kapinamieli
sh, vrt
iie. Syksyn Halipula
sh, sysirt, 150 cm, KRJ-III, YLA3
ie. Milkan Ramoona
sh, rt, 157 cm, KRJ-I
iei. Viehättävän Vanteli
sh, m, 155 cm, KTK-II, KRJ-II
iee. Milkan Rianna
sh, rt, 157 cm
e. Velhon Jemilia
sh, vprt, 153 cm, KERJ-II, KTK-III
ei. Fiktion Joonatan
sh, rt, 148 cm
VIR MVA Ch, KRJ-I, KTK-I, SLA-I, ERJ-II
eii. Fiktion Eikka
sh, prt, 153 cm
VIR MVA Ch, KTK-II, YLA2, SLA-I, KRL-II
eie. Fiktion Lumo
sh, vprt, 152 cm
ee. Taikakuun Metsäkeiju
sh, rt, 152 cm
eei. Viehättävän Pilotti
sh, rt, 153 cm, YLA3, ERL-III
eee. Amarin Mirha
sh, prt, 150 cm, KERJ-II, SLA-II

Isälinja (7): Moon Velhopoika - Koistilan Kapina - Kapinamieli - Kapitalismi - M.K. Askel - MS Jesper - Aurinkorannan Aamurusko
Emälinja (5): Velhon Jemilia - Taikakuun Metsäkeiju - Amarin Mirha - Emmiina KIR - Peppiina  (Katso laajennettu sukutaulu)

Valle periyttää erityisesti kouluosaamista, ryhdikkyyttä
sekä reipasta luonnetta. Tarjolla jalostukseen, yhteydenotot
sähköpostitse.
01   sh-o. Woldemortti, s. 22.5.2015 (e. Taikakuun Ruska)
02   sh-o. Kuuralehdon Muskoni, s. 1.6.2016
       (e. Turmeltajan Malvina)


Kilpailumenestys

Valle kilpailee sekä porrastetuissa että klassisissa kilpailuissa.
Koulutustaso: Koulu: Vaativa B, Rataesteet: 100 cm, Maastoesteet: 90 cm, Kenttä: Helppo luokka

Porrastetut kilpailut, VH-profiili

KERJ: 1139.44p (vt. 3)
KRJ: 1655.7p (vt. 4)
ERJ: 1541.7p (vt. 4)
VVJ: 899.24p (vt. 2)

Hyppykapasiteetti ja rohkeus: 642.91 p.
Nopeus ja kestävyys: 496.53 p.
Kuuliaisuus ja luonne: 898.79 p.
Tahti ja irtonaisuus: 756.91 p.
Tarkkuus ja ketteryys: 0.45 p.

Klassiset kilpailut, koulu- ja kenttäratsastus

01)  16.10.2014 - KRJ - Domenica - Vaativa B - 2/30
02)  02.12.2014 - KRJ - Erkinheimot - Helppo C - 2/22
03)  04.12.2014 - KRJ - Erkinheimot - Helppo C - 3/22
04)  05.12.2014 - KRJ - Erkinheimot - Helppo C - 3/22
05)  06.12.2014 - KRJ - Erkinheimot - Helppo C - 3/22
06)  31.08.2015 - KRJ-Cup - Aittohaara - Helppo A - 11/373
07)  16.11.2015 - KRJ - Aittohaara - Vaativa B - 7/68
08)  19.11.2015 - KRJ - Aittohaara - Fiktio - Helppo B - 8/79
09)  31.05.2016 - KRJ-Cup - Hukkapuro - Helppo A - 7/342

01)  14.10.2014 - KERJ - Domenica - Tuttari - 1/14
02)  23.12.2014 - KERJ - Taikakuu - Helppo - 4/49
03)  25.12.2014 - KERJ - Taikakuu - Helppo - 1/49
04)  30.12.2014 - KERJ - Taikakuu - Helppo - 7/49
05)  04.01.2015 - KERJ - Thrillium - Helppo - 2/30
06)  02.06.2015 - KERJ - Jadessa Wbs - Helppo - 5/30
07)  03.06.2015 - KERJ - Jadessa Wbs - Helppo - 1/30
08)  06.06.2015 - KERJ - Jadessa Wbs - Helppo - 3/30
09)  30.09.2016 - KERJ-Cup - Satulinna - Helppo - 1/139

01)  30.11.2014 - VSR-Cup (kenttä) - VSR - Helppo - 2/23

Näyttelymenestys


16.08.2014 NJ-näyttelyt Bridegroomissa, sh orit 1/17, BIS2, MVA-SERT (tuom. K.J, Kerppa)
26.01.2015 NJ-näyttelyt Maanan Suomenhevosissa, sh orit 11/12 (tuom. Vibaja)
04.09.2016 NJ-näyttelyt Susirajassa, sh orit 3/12, irtoSERT (tuom. Kati)
06.12.2014 Sh show-näyttelyt Pikkulinnun tallilla - oriluokka, tarina 1/5, BIS1 (tuom. Pulmu N.)


Tarinakilpailut

6.12.2014, Itsenäisyyspäivän suomenhevosnäyttely Pikkulinnun tallilla, 1/5 sekä BIS1!
Pikkulinnun talli järjesti itsenäisyyspäivän kunniaksi show-näyttelyt suomenhevosille. Näyttelyt tuli suorittaa tarinamuodossa ja herranjestas - mehän menimme Vallen kanssa voittamaan koko näyttelyt! Hevoset arvosteltiin kolmen osa-alueen perusteella: päivän suoritus - rakenne - luonne. Tarinastamme saimme 9/10 p, rakenteesta samoin 9/10 p. ja luonteesta 8/10 pistettä. Kokonaispisteillä 26 voitimme oman luokkamme suomenhevosorit, ja tämän lisäksi Valle meni vielä nappaamaan Best In Show -tittelin! Wau, en voisi olla tyytyväisempi rakkaaseen suomipuksuttimeeni. <3

Tässä vielä tarinamme: Hetken mielijohteesta ilmoitin Vallen Pikkulinnun tallin järjestämiin suomenhevosnäyttelyihin, jotka järjestettäisiin isänmaallisesti itsenäisyyspäivänä. Emme ole kovinkaan paljoa kiertäneet näyttelyissä, sillä Vallen käytös paikanpäällä on yleensä vähän kyseenalaista. Nyt olisi kuitenkin aikaa harjoitella kunnolla – tai niin minä lähes kuukausi sitten kuvittelin.

Näyttelypäivä koitti ja olimmeko harjoitelleet? Turha ehkä vastata, mutta emme tietenkään. Esittäjällä (minulla) ei ollut edelleenkään mitään hajua tehtävänkuvasta, ehkä olin salaa haaveillut nakittavani jonkun toisen tilalleni. Myöskään Vallen kanssa emme olleet harjoitelleet yhtään aiempaa enemmän, odotettavissa olisi siis riuhtomista ja mahdollista hyppimistä taluttaessa. Jotakin minä olin sentään tehnyt, sillä pesin ja puunasin Vallen edeltävänä iltana. Ori oli mahtavan mutakerroksen peitossa ja jouhet alkoivat muistuttaa koostumukseltaan rastoja. Aamu ei kuitenkaan valjennut kovinkaan positiivisena, sillä saapuessani talliin aivan liian aikaisin kauneusunieni kannalta, odotti minua varsin tyrmistyttävä olento. Valle oli piehtaroinut hyvin hyvin perinpohjaisesti pissassa ja kakassa. Läsi ja sukat olivat käytännössä kadonneet ja harja sekä häntä täysin lähtötilanteen kaltaiset.

Eipä siinä, kokosin itseni pienoisen hermoromahduksen kautta uuteen puunaukseen ja lopulta tuhannen kiireen kautta ajamaan näyttelypaikalle, juuri ja juuri ajoissa. Olin jo aikeissa purkaa Vallen trailerista, kun huomasin herran hanganneen harjaansa – hieno letitykseni oli auttamatta pilalla. Hengitin syvään ja totesin tarvitsevani jonkinlaista aamiaista tähän väliin, jotten kuljettaisi Vallea suoraan makkaratehtaalle. Onneksi Pikkiksen oleskelutilassa oli myytävänä pientä purtavaa, ja haukkasinkin suuhuni lämpimän leivän. Viimeistelin herätykseni kupillisella taivaallista kahvia ja aloin jo tuntea, kuinka verensokerini hiljalleen nousi ja kofeiini alkoi vaikuttaa. Suuntasin uudella tarmolla kohti traileriamme, josta kuuluikin oikein lupaavaa pauketta. Valle onneksi rauhoittui tullessani paikalle ja pikavauhtia väkersin herralle uuden ranskanletin mahtavaan harjaansa (josta tosin sojotteli muutamia katkenneita tupsuja, kiitos mahtavan hankauksen).

Tässä vaiheessa olin jo aivan uuvuksissa, mutta koska ihme kyllä aikaa vielä oli, niin päätin mennä syrjemmälle juoksuttamaan Vallea hetkeksi. Sitten taluttelin herraa komean hörhöttelyn säestämänä ympäri pihaa, siis ai että miten kauniita naisia Valle itselleen bongailikaan! Vihdoin pääsimme näyttelykehään hormonihirviöni kanssa, enkä oikeastaan tiedä miten se meni. Olin väsynyt ja esitin Vallen kuin sumussa, mutta ainakin luulisin sen menneen ihan hyvin. Pariin kertaan herra pääsi tallomaan varpailleni, mutta pahemmilta hyppypomppu-esityksiltä onneksi vältyttiin. Itse asiassa tammoille esittävä Valle sai liikkeisiinsä melkoista lentoa ja näyttävyyttä – täytyy vain toivoa tuomarin arvostavan orimaista oria, jonka karvapeitteessä saattoi yhä olla muutama sinne kuulumaton tahra. Yritin minä välissä vähän hymyilläkin, mutta melkoisen vakavaksi tämä päivä meni. Ensi kerralla otan kyllä ehdottomasti tukijoukkoja mukaan!


11.12.2014, Villit tarinakoulukilpailut, Helppo B 4/14
Osallistuimme Jukolan järjestämiin tarinakoulukilpailuihin. Tehtävänanto: Kerro suorituksestasi yhdellä lauseella, jonka kaikki sanat alkava ratsusi lempinimen ensimmäisellä kirjaimella. Esim. "Rusko ravasi radalla rattoisasti".
Oma suorituksemme: "Valle-vonkale viimeisteli voltit vastalaukalla voipuneen vararatsastajan valituksista välittämättä."
Harmillisesti olimme juuri ensimmäiset ei-sijoittuneet, mutta ei se mitään! Ihan hyvin me vedettiin.


13.12.2014, Tarinaestekilpailut Runorannassa, 100 cm 6/10
Osallistuimmme Vallen kanssa Runorannan jouluaiheisiin estekilpailuihin. Tehtävänanto oli seuraavanlainen: "Tee Paintilla tai muulla kuvanmuokkausohjelmalla joulupipari, jonka voit koristella haluamallasi tavalla. Lisäksi kuvaile pipariasi yhdellä lauseella, jonka kaikkien kirjaimien tulee alkaa samalla kirjaimella. Tuliko piparista kaunis, humoristinen vai paloiko se kenties poroksi?"
Tässä kuva leipomastani piparista Vallelle. Kuvailin pipariamme näin: Poroksi palanut piparinketale: pelastusyrityksenä pintaan pirskoteltu pistaasipäällistä.


14.12.2014, Tarinamaastoestekilpailut 80 cm, 5/5
Osallistuimme Vallen kanssa ensimmäisiin pelkkiin maastoestekilpailuihimme, jotka järjestettiin Anfarwol Acresissa. Kilpailut olivat tarinamuotoiset, tehtävänä oli kuvata mahtavin ratsastusmaasto ja esittää siitä kuva. Tästä näet minun ja Vallen ehdottoman valinnan ja suosikin: haastavat, mäkiset maastot ja mielellään kauniilla lumipeitteellä kuorrutettuna! Hobitti-elokuvien viimeisen osan katsottuani himoni päästä ratsastelemaan tällaisiin maisemiin vain kasvaa... Ja vaikka sijoituimme tällä kertaa viimeisiksi 80 cm luokassa, saimme silti ruusukkeen viidennestä sijasta sekä lohdutuksena oikein suloisen violetin kaviokoukun (jee)!


Päiväkirja ja valmennukset

17.02.2017, Kouluvalmennus Domenicassa
Kärmeniemen Valedro ja Iina olivat tänään valmennusvuorossa, joten matkani suuntautuin jälleen Domenica Estaten tiluksille. Ratsukko oli jo ehtinyt aloittaa lämmittelyn saapuessani paikalle. Tälle päivälle olin suunnitellut hieman avo- ja sulkutaivutuksia niin suoralla kuin kaarevallakin uralla. Suunnitelmat tuntuivat sopivan hyvin myös Iinalle. Aloitimme tehtävän ravissa, jossa suoralla tuli ratsukon siirtää ensin etupää uran sisäpuolelle ja puolessa välissä pitkää sivua vaihtaa suoristuksen kautta etupää uralle ja takapää uran sisäpuolelle. Kun tehtävä alkoi sujumaan kiitettävästi suoralla uralla, siirryttiin tekemään samaa tehtävää isolle keskiympyrälle. Ympyrällä tehtävät taivutukset eivät olleet Vallen mieleen ja muutamaan otteeseen ori meinasi heittää tyystin ”hanskat tiskiin”. Muutaman napakan muistutuksen jälkeen Iina sai kuitenkin oriin takaisin ruotuun ja tehtävä jatkui. Ympyrällä tehtävät taivutukset sujuivat huomattavasti helpommin laukassa kuin ravissa, sillä ori tuntui olevan joko elastisempi laukassa tai sitten se ehti vertyä ravityöskentelyiden aikana sen verran että laukka sujui lopputunnista paremmin.
- Valmentajana Cannabia, kiitos!



© Suomen Hippos/Eero Perttunen

Copyrights:  Kuvien © VRL-02751 & Suomen Hippos/Eero Perttunen,  kaiken muun © Iina, VRL-01288.